Mun kanteleeni

Eero Julkunen, aluerehtori

Marjo Yli-Piipari heitti ennen joulua blogipallon minulle. Juhlakauden jälkeen koko asia oli unohtua, mutta onneksi tiedotus muistutti, että pallo on vielä ilmassa. Tässä koppi.

Marjo lopetti bloginsa jotenkin sellaiseen ajatukseen, että kansainvälisessä yhteistyössä korostuu oma kulttuurinen osaaminen. Totta.

Itse olen huomannut, miten tärkeää on jakaa jotain suomalaisuudesta. Pitäisi oikeastaan kehittää suomalaisuuspaketti, jonka voisi kaivaa tarpeen tullen esille. Siihen voisi kuulua tietysti sauna, joulupukki, luonto, lenkkimakkara, Nokia ja Matti Nykänen. Ne vanhat tutut. Niiden lisäksi voisi olla syventäviä tietopaketteja suomalaisille Suomesta. Sellainen varmaan on jo tehtykin. Opisto voisi järjestää kurssin suomalaisuudesta suomalaisille. Täytyypä miettiä, voisi menestyäkin. Maksupalveluna sitä myytäisiin Nokian insinööreille.

Toinen puoli suomalaisuuden esittämisestä on esittäminen: laulu, soitto, tanssi. Jos osaa ja uskaltaa laulaa vaikkapa ”Kotkan ruusun”, säväyttää se kansainvälistä kuulijaa. Kansainväliseen kokoukseen voi viedä maistiaisiksi vaikkapa mämmiä. Sekin saattaa säväyttää tai herättää ainakin ihmetystä. Tässäkin voisi olla tuotteistamisen paikka: ”Miten esität suomalaisuutta” kurssiohjelmaan…

Itse olen aloittanut keväällä uuden harrastuksen: viisikielisen kanteleen soiton alkeiskurssin opistossa – tietenkin Kanneltalossa. Ylpeänä osaan jo näppäillä ensimmäisen läksyni: D, A, D, A, G, F, E , G ! Supisuomalaisella instrumentilla näytti olevan kansainvälinen puolensa: opiskelijakaverini, joka istui oikealla puolellani, on japanilainen.

Kun opettaja kävi ottamassa kopioita eräs opiskelijoista kertoi Ilomantsin vuosittaisesta kanteleviikosta, jossa huomattava osa osallistujista on ulkomaalaisia. Olen menossa Grundtvig-kokoukseen, ja yksi kantelemaanantai jää väliin. Ajattelin kuitenkin ottaa kanteleeni mukaan, ties vaikka heläyttäisin kokouksessa...

Kahvihuoneessa joku kertoi – olikohan se Kirsti Soukka – että eteläisessä alueopistossa on menestynyt kurssi, jota tietoisesti mainostettiin ”Puolet maahanmuuttajia – puolet kantaväestöä” tms. Jonoakin kuulemma on.

Opistossa on meneillään EU-hanke nimeltään IDEAS, jonka tarkoituksena on tutkia, miten kulttuurienvälistä vuorovaikutusta voitaisiin edistää. Keksisikö joku muita hyviä ideoita tähän?

Heitetäänpä pallo Sirkku Ikoselle. Whup!